*

Aleksi Hernesniemi

Ylegate jatkuu - toimittajien vapaus uhattuna

Entiset Ylen toimittajat vaativat julkaisemassaan kirjassa Ylen päätoimittajan Atte Jääskeläisen ja toimitusjohtaja Lauri Kivisen eroa. Syynä ovat viime aikoina julkisuuteen nousseet tapahtumat, joissa Ylen riippumattomuus on vaarantunut. Kirjan esipuheessa kirjoittajat sanovat: "Me näimme Ylen toimittajina omin silmin, miten tietojen tarjoamista estettiin, mielipiteitä rajoitettiin ja keskustelu tukahdutettiin. Se oli vastoin lain henkeä, Journalistin ohjeita ja yleisön etua. Siksi kirjoitimme tämän kirjan".

Vastikään myös julkaistiin Yle-selvitys, joissa annettiin kritiikkiä Ylelle, joka on taipunut poliittisen paineen alla. Selvitysmies Olli Mäenpään mukaan ”On päässyt muodostumaan maan tavaksi, että Yleen voidaan vaikuttaa, erityisesti poliittisella puolella".

Tapahtumat ovat syöneet Ylen uskottavuutta ja kansalaisten luottamusta riippumattomaan tiedonvälitykseen. Varmasti monella toimittajalla on ollut itsetutkiskelussa oma ammattietiikka.

***

Ylestä lähteneet toimittajat ovat aivan oikeassa siinä, että Ylen johdossa on ongelma. Se on jo iso askel Yle-keskustelussa. Ratkaisevaa askelta ei kuitenkaan vielä ole otettu: Miksi on mahdollista, että Ylen johtoa voidaan painostaa? Eikö kukaan huomaa isompaa kuvaa?

Kun ex-yleläiset syyttävät henkilöitä, minä kiinnittäisin enemmän huomiota Ylen rahoitukseen ja riippuvuuteen valtiosta - onhan se sentään valtionyhtiö! Ongelman ydin on nimittäin juuri siinä.

Yleisradion rakenteellinen ongelma on juuri siinä, että se on täysin riippuvainen valtion eli veronmaksajien rahoista (Yle saa rahoituksensa Yle-verosta). Samantyyppinen ongelma on myös niillä yksityisyrittäjillä, joiden liiketoiminta perustuu yhden tai muutaman merkittävän asiakkaan ostoihin. Tällöin jo yhdenkin asiakkaan poistuminen voisi kaataa yrityksen liiketoiminnan, minkä johdosta asiakas pystyy sanella ehtoja. Siksi ei pidä laittaa kaikkia munia samaan koriin.

Mutta Ylellä asiat ovat juurikin näin. Valtio antaa Ylelle rahaa ja vastineeksi Yle tuottaa palvelua - siksi kannattaa pitää ruokkiva käsi tyytyväisenä. Kuka nokkisi ruokkivaa kättä? Koska Ylen rahoitus tulee eduskunnan päätöksellä, joutuu Yle väistämättä tilanteeseen, jossa sen riippumattomuus vaarantuu. Jos valtionjohdosta joku soittaa Ylen johdolle ja pyytää kauniisti muuttamaan suuntaa, kyllä se laittaa toimituksiin vauhtia. Olipa päätoimittajan nimi Atte, Matti tai Pekka, se ei poista tätä sisäänrakennettua ongelmaa.

Yleläiset toimittajat eivät voi toimia journalistisin vapauksin, koska Yle on rahalla kahlehdittu valtioon. Se on valtionyhtiö. Journalismi ei ole vapaata, jos se on sidottu valtionjohdon hyväntahtoisuuteen ja poliittisiin suhdanteisiin. Siitä on sananvapaus kaukana. Tämän tietää jokainen toimittaja varmasti sydämessään, koska tämä on itsestäänselvyys.

Jos Yle hankkisi rahoituksensa markkinaehtoisesti maksukorteilla tai mainoksilla kuten muutkin mediatalot, Yleä olisi huomattavasti vaikeampi painostaa poliitikkojen taholta. Yritys, jonka rahoitus ei riipu poliitikoista, on huomattavasti vaikeammin painostettavissa. Tämäkin on itsestäänselvyys.

Yle-vero on journalistiselle riippumattomuudelle katkeraa kalkkia, koska se vain vahvistaa riippuvuussuhdetta poliitikkojen oikkuihin. Juuri siksi Yle-veron poisto olisi toimittajille itselleen ja veronmaksajille paras ratkaisu.

Kenellä on rohkeutta sanoa eduskunnassa ja Ylessä tämä asia ääneen?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat