Aleksi Hernesniemi

Preppauskurssit ovat vapautta

Suomen Lukiolaisten liiton uuden pääsihteerin mukaan korkeakoulujen valintakokeet pitäisi järjestää niin, että maksullisia preppauskursseja ei tarvita. Voi olla, että lukio ei välttämättä valmenna tarpeeksi yliopistoon (tämä on hyvä ja aina ajankohtainen keskustelunaihe), mutta kuinka siitä voi vetää johtopäätöksen, että preppauskurssit olisivat ongelma?

"– Pääsykokeiden tehtävänä olisi varmistaa, että motivoituneimmat ja soveltuvimmat pääsevät opiskelemaan korkeakouluihin eivätkä ne, jotka ovat aktiivisimpia preppauskurssien suorittajia."

Millä perusteella preppauskurssien kävijät eivät olisi motivoituneita ja soveltuvimpia? Eikö kurssille osallistuminen nimenomaan ole selkeä osoitus motivaatiosta ja soveltuvuudesta, koska haluaa laittaa itsensä likoon itselleen tärkeän asian puolesta?

 

Ohessa jokunen perustelu preppauskurssien puolesta.

 

1) Aina, kun johonkin rajoitettuun resurssiin kohdistuu paljon kysyntää, ihmiset ovat valmiita tekemään enemmän saavuttaaksen sen. Preppauskurssit ovat vapaata kaupankäyntiä, ja kuuluvat elinkeinonvapauden piiriin. Preppauskurssien kiellolle tai rajoittamiselle ole mitään laillisia perusteita (jos siis joku jossain sellaista oikeasti kannattaisi).

 

2) Preppauskursseja voi alkaa kuka tahansa alasta kiinnostunut kauppaamaan korkeakouluihin pyrkiville. Pohjimmiltaanhan preppauskursseissa on kyse tiedon myynnistä rahaa vastaan. Jos ongelmaksi koetaan se, että preppauskurssit ovat kalliita, syynä on se, että alalla ei ole tarpeeksi kilpailua, joka painaisi hintoja alemmas (tai että alalla on kartelli). Silloin pitää perustaa lisää preppauskursseja ympäri maata, että kurssien hinnat laskevat. Jos seuraa vuodesta toiseen pääsykoekysymyksiä (olipa ala mikä hyvänsä), niin väistämättä siinä oppii ydinasiat.


3) Preppauskurssit eivät ole ainoa tie päästä yliopistoon, vaan se on vain yksi vaihtoehto muiden joukossa. Joku lukee kirjastossa hyväksi tietämiään kirjoja, joku lukee netissä tiivistelmiä, joku lukee yksin kotonaan ja joku kavereiden kanssa koululla. Joku kuuntelee äänikirjoja. Preppauskurssien ottaminen tikun nokkaan on perusteetonta, koska miksi pitäisi syrjiä jotain tiettyä opiskelumuotoa toisiin opiskelumuotoihin nähden? Riippuu täysin opiskelijasta, mikä opiskelumuoto antaa parhaimmat edellytykset läpipääsylle.


4) Vertailukohtaa kannattaa hakea laajemmalti koulutusalalta. Esimerkiksi ylioppilaskirjoituksia varten opettajat antavat opiskelijoille lukiossa tärppejä, joihin kannattaa keskittyä. Toisaalta kuka tahansa voi perustaa omia tärppisivujaan nettiin, joissa jakaa joko ilmaiseksi tai maksua vastaan vinkkejä ylioppilaskirjoituksiin.

Vähän aikaa sitten näin kaupan hyllyllä kirjan, jota myytiin idealla: "Tämän kirjan luettua pääset peruskoulun läpi arvosanalla 10". Eli nyt päämäärätietoinen opiskelu uhkaa levitä jo peruskouluihin... uhka vai mahdollisuus? Antavatko nämä tiedonjakamisen eri muodot perusteetonta etua joillekin yksilöille? Jos logiikka on sama kuin preppauskursseilla, niin kyllä. Mutta siitä aukeaakin iso suo, kuinka "perusteettomat edut" kielletään ja mikä tieto on "reilusti saatua tietoa"...

 

5)  Preppauskurssien lisääntyminen on hyvä asia eikä huono. Se tarkoittaa, että opiskelijat panostavat yhä ahkerammin opintoihinsa. Kun opiskelijat kisaavat yhä kovemmin opiskelupaikoista, se parantaa koko kansan sivistystasoa. Kun esimerkiksi lääketieteen opiskelijat lukevat aina vain ahkerammin päästäkseen läpi pääsykokeista, tietotaito palautuu takaisin kansan hyödyksi, kun kansalaiset käyvät lääkärissä. Ahkerointi ei siis ainoastaan hyödytä yksilöä itseään, vaan yksilön ahkeruudesta ja nokkeluudesta pääsevät nauttimaan muutkin ihmiset.

Jos preppauskursseja ei olisi, se tarkoittaisi kenties opiskelualaa, jossa ei nähdä vaivaa sisäänpääsyyn, rima on matalalla tai että opiskelualaa ei arvosteta ollenkaan. Jos kilpailua ei ole, ei ole mitään pakkoa opiskella ahkerammin, ja näin alkaa akateeminen laiskistuminen. Vapaa kilpailu tässä asiassa on siis kannustin ja yhteiskunnallinen moottori, joka kehittää kansan sivistystasoa korkeammalle. Jos preppauskurssit kiellettäisiin (eli: kilpailua rajoitettaisiin), se näkyisi välillisesti siten, että ihmiset eivät ahkeroisi enää niin paljon tieteen saralla ja tämä johtaisi sivistystason laskuun (ja kenties keksintöihin, jotka kokonaan jäävät keksimättä).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kyse ei mielestäni ole kurssien kieltämisestä, vaan niiden tekemisestä tarpeettomaksi.

Käytännössä esim. niin, että kaikki hakijat pääsevät sisään, ja ensimmäisen vuoden kaikille pakollisten kurssien keskiarvon perusteella valitaan ne, jotka voivat jatkaa toiselle vuodelle. Jos oma keskiarvo ei riitä, voi arvosanoja yrittää korotella ensi vuonna.

Tämä lähestymistapa olisi mahdollinen siltä osin kuin ensimmäisen vuoden kurssit ovat ns. massakursseja (satoja oppilaita per luento).

Nykymalli, jossa porukka haaskaa vuosia lukemalla samaa kirjaa on hulluutta.

Olli Nurmi

Eikö mielestäsi ole huolestuttavaa kehitystä, jos yliopistoon (enemmän tai vähemmän halutuille aloille) opiskelemaan päässeistä aina vain suurempi osa on saavuttanut opiskelupaikan valmennuskurssin kautta? On vaikea kuvitella miten mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu tilanteessa, jossa vastakkain ovat lääketieteen opintoihin pyrkivät nuoret, joista toinen on lähtöisin alemmasta keskiluokkaisesta duunariperheestä ja toinen lakimiesperheestä, joilla on varaa maksaa se 6kk kestävä 5000 euron lääkiksen valmennuskurssi.

Käyttäjän tuomaspetri kuva
Tuomas Leppiaho

Mikäli mietitään ajatusta, että valmennuskurssin käyneellä henkilöllä olisi ”suurempi todennäköisyys” päästä opiskelemaan haluamallensa alalle (klassisena esimerkkinä esimerkiksi oikeus- ja lääketieteellisten alojen koulutusohjelmat), niin eikö tällöin päädytä sellaiseen päätelmään, että henkilö, joka maksaa esimerkiksi intensiivikurssista enemmän kuin toinen etälukupaketista pääsisi todennäköisemmin opiskelemaan? Toisin sanoen, mitä enemmän hakija maksaa, sitä todennäköisemmäksi hakijan läpipääseminen muuttuu. Tässä on – ainakin omasta mielestäni – selkeä ristiriita sen ajatuksen kanssa, että Suomessa opiskelun ei tulisi olla kiinni henkilön varallisuudesta tai halukkuudesta pulittaa valmennuskursseista. Samoin tökkii myös ajatus siitä, että sellaista tietoa joka tähtää koulutuksen (ia sivistyksen) hankkimiseen voitaisiin myydä ja tuotteistaa.

Preppauskurssien määrän lisääminen ei tasa-arvoistaisi tilannetta, vaan pikemminkin tekisi koulutuksen ja sivistyksen hankkimisesta maksullista. Mikäli ajatellaan, että nämä kurssit yleistyisivät niin, että suurin osa korkeakoulualoille hakevista kävisi tällaisen kurssin, tulisi tästä kurssista omanlaisensa vaatimus – mikäli suurimmalla osalla hakijoista on takanaan suoritettu valmennuskurssi, henkilön, joka ei ole kyennyt tai halunnut maksaa preppauksesta on vastaavasti epätodennäköisempää päästä opiskelemaan kyseiselle alalle. Tässä rahasta ei voida puhua opiskelumotivaation mittarina, sillä se haastaa käsityksen suomalaisesta korkeakoulusta tasa-arvoisena sivistyksen ahjona.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>.....korkeakoulujen valintakokeet pitäisi järjestää niin, että maksullisia preppauskursseja ei tarvita....

ooo

Oikein.

Toimituksen poiminnat