*

Aleksi Hernesniemi

Opetushallituksen kotiopetuslinjauksesta kantelu oikeusasiamiehelle

Opetushallituksen linjaus siitä, että kotiopetuksessa olevat oppilaat eivät ole oikeutettuja muun muassa maksuttomiin oppikirjoihin ja oppimateriaaleihin, on viety eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaistavaksi.

Kantelussa tuodaan esille, että kotiopetuksessa olevien oppilaiden perustuslaillisten oikeuksien rajoittaminen ei perustu lakiin (perustuslaki 2 § 3 mom), vaan lain mielivaltaiseen tulkintaan. Siinäkin tilanteessa, että laki olisi ollut tulkinnanvarainen, olisi viranomaisten tullut noudattaa perusoikeusmyönteistä laintulkintaa, joka on julkiselle vallalle asetettu velvoite (perustuslaki 22 §).

Aiempaan julkaistuun oikeuskäytäntöön vetoavat perustelut ovat useilta näkökannoilta ontuvia. Esimerkiksi eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa Dnro 3973/4/0/7 nojauduttiin Opetushallitukseen lausuntoon, jonka perustelut olivat olemattomat.

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisemassa jutussa (Hämeenlinnan HAO 07.12.2011 11/0883/3) oli kyse siitä, että valittajat olivat vaatineet, että heidän kotikoulua käyville lapsilleen annetaan oppikirjat maksutta. Sen lisäksi, ettei perusoikeusmyönteistä laintulkintaa saatu aikaiseksi, hallinto-oikeuden ratkaisussa viitattiin myös virheellisesti perusopetuslain 31 §:n 3 momenttiin, jota ei voida soveltaa asiassa, koska kotiopetus ei kuulu kyseisen säännöksen soveltamisalaan.

Asianmukaisia perusteluita ei ole tullut ilmi, vaikka perusoikeuskonfliktissa liikutaan perusoikeuden ydinalueella (opetuksen maksuttomuus). Perusopetuslain esitöistä ei löydy syrjinnälle perusteita, vaan päinvastoin tukea kotiopetukselle.

Koska kotiopetuksessa oleville ei lakisääteisesti korvata oppikirjoja, oppimateriaaleja ynnä muita opintososiaalisia etuuksia, julkinen valta rajoittaa sanktioin huoltajien oikeutta lailliseen opetusmuotoon. Tällä tavoin luodaan tietoisesti käytäntö, ettei kotiopetukseen haluta hakeutua, eikä vähävaraisilla ole siihen edes mahdollisuutta.

Asian etenemisestä tiedotetaan jatkossa.


***

Lue lisää kotiopetusasiasta:

8.5.2015: Kotiopetus on hyvä vaihtoehto!

4.5.2015: Perussuomalaisten Nuorten kannanotto – Kotiopetusta ei saa unohtaa!


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Ymmärränkö oikein, että perussuomalaisten nuorten mielestä veronmaksajien olisi kustannettava koraanikoulujen oppikirjat tai siis joidenkin uskonlahkojen lapsien, jotka eivät syystä tai toisesta halua integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja käydä peruskoulussa? :o

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Koraanikoulut saavat riittävästi rahaa Saudiarabiasta vähän samalla tapaa kuin SKP sai rahaa Neuvostoliitosta!

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Tämä maksuttomuus koskee oppilasta, jolla on oikeus maksuttomaan opetukseen. Kotiopetuksessa tuo opetusta järjestävä on yleensä huoltaja, jonka velvollisuus on tuo maksuton opiskelu oppilaalle mahdollistaa.

Kotiopetus tuo ylimääräistä kulua kunnalle koska kotiopetusta varten pitää määrätä jokin opettaja valvomaan miten opinnoissa edetään.

Niin ja eihän niitä kirjoja tarvita sillä nehän voi tehdä aina itse.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Juurikin näin.

En nyt ihan ymmärrä tätä käytäntöä siltäkään osin, että oppimateriaaleja jakaessa pitäisi kunnan jotenkin päättää ja arvottaa oikeat oppimateriaalit kotikoulun puolesta.

Juha Salmen kommentissaan esille tuoma asia siitä, että kotiopetuksessa järjestävä taho on huoltaja ja tällöin hänelle lankeaa vastuu mahdollisista opetusmateriaaleista ym.

Tässä vielä opetushallituksen ohjeistus asiasta myös Aleksi Hernesniemelle.

http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koul...

Juhani Nurminen

"Kantelussa tuodaan esille, että kotiopetuksessa olevien oppilaiden perustuslaillisten oikeuksien rajoittaminen ei perustu lakiin (perustuslaki 2 § 3 mom), vaan lain mielivaltaiseen tulkintaan. Siinäkin tilanteessa, että laki olisi ollut tulkinnanvarainen, olisi viranomaisten tullut noudattaa perusoikeusmyönteistä laintulkintaa, joka on julkiselle vallalle asetettu velvoite (perustuslaki 22 §)."

Noinhan sen luulisi menevän. Suomalaisessa oikeusvaltiossa vaan pakkaa kautta linjan olevan käytäntö, että jopa perustuslainvastaisille viranomaiskäytännöille löytyy kyllä näennäisperustleuihin nojaava oikeutus jonka oikeusviranomaiset: tuomioistuimet, ja laillisuusvalvontaviranomaiset, ovat valmiita siunaamaan.

Onneksi on olemassa perustuslakiinkin nojaava oikeus saada asiassa perusteltu päätös: http://juhaninurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219...

:-D

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Ilmeisesti meidän konservatiiveilla on kesällä niin tylsää, että pitää lähetellä kanteluita erinäisille tahoille.

Oikeusvaltiota vastaan on aina syytä taistella... vai oliko se sen puolesta?

Reijo Jokela

Minustakin tämä koko juttu on kyllä hieman outo. Jos ihminen katsoo, että yleisen koulun opetus ei hänen lapselleen sovi, niin miksi ihmeessä hän haluaisi kotioptukseen tuon opetuksen materiaalin? Vai onko kysymyksessä se, että yhteiskunta kustantaisi valinnaisen materiaalin kotiopetuksessa oleville? Silloinhan ollaan jo lähellä vitsiä, kun persut alkavat vaatia ilmaisia koraaneja kotiopetuksessa oleville muslimilapsille.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

En kyllä ymmärrä, miksi tähänkin pitää muslimit sotkea.

Kotipetus valitaan monista eri syistä ja se on tosiaan ihan laillinen vaihtoehto. Syitä kotiopetukseen valitsemiseen voi olla monia, on huonoja ja on ymmärrettäviä syitä (en silti kannata kotiopetusta). Yleisin (huono) syy taitaa edelleen olla vanhempien jollain tavalla äärikristillinen maailmankatsomus. Muiden syidn taustalla on melkein aina joku kriisi, jopa konflikti; se, että syystä tai toisesta on mennyt sukset ristiin kunnan koulupuolen kanssa. Koulukiusaus, jota koulu ei ole saanut loppumaan on yksi syy. Todella vakavat allergiat ja koulun sisäilmaongelmat voivat myös johtaa kotiopetuksen valintaan. Myös äärimmäinen sosiaalisten tilanteiden pelko tai muut psyykkiset syyt voivat aikaansaada sen, että kotiopetus voi jonkun aikaa olla ainoa vaihtoehto. Tiedän muutamia tapauksia, joissa kunta tarjoaa vain levotonta pienryhmää koulupelkoisille, "yliherkille" tytöille. Tai entä jos ei tarvitse tai pääse sairaalakouluun ja ei kuitenkaan ole "koulukuntoinen"?

Kannattaa muistaa, että useimmilla paikkakunnilla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa, jos huoltajana joutuu syystä tai toisesta pahasti hakaukseen kunnan koulun kanssa. On hankalia änkyrävanhempia, mutta on myös alalle sopimattomia urpoja opettajina ja koulupuolen päättäjinä.

Opetushallitus ja kuntien opetustoimet eivät millään halua tunnustaa sitä tosiasiaa, että Suomessa on ihan sallittua valita muukin kuin kunnan peruskoulu. Viranomaiset yrittävät ahkerasti hankaloittaa ja kampittaa muiden vaihtoehtojen toimintaa.

Tämänkin blogin kommenteissa näkyy hyvin negatiivisia ennakkoluuloja ja jopa kostomentaliteettia peruskoulun hegemoniaa 'uhkaavia' kohtaan. Todellisuudessa kirjojen antaminen käytännössä muutamille kotiopetuksessa oleville ei ole mitenkään merkittävä kuluerä kunnille. Asian voi ajatella pragmaattisesti niinkin, että samojen oppikirjojen antaminen kotiopetusoppilaille on kuntalaisten tasa-arvoa ja tasoittaa oppilaan opintopolkua takaisin kouluun, kotiopetus on nimittäin varsin usein väliaikainen valinta. Ja jos kotiopetuksen valinnan syy on esim. lahkolaisuus, oppikirjat voivat edes vähän tuoda valoa pimeyteen.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Nyt jos olen väärässä niin saa korjata.

Kotiopetukseen voi oppilas joutua esimerkiksi lääketieteellisestä syystä. Tällöin opetuksen järjestäjä on kuitenkin yhä kunta, jolloin se huolehtii materiaaleista.

Ymmärrän toki, että vanhemmilla ja koululla voi joskus mennä sukset niin ristiin, että huoltajat eivät halua enää pitää lastaan peruskoulussa. Ohjeistus laissa ja opetushallituksella on kuitenkin tosi selkeä. Silloin opetuksen järjestäjä huolehtii tarvittavista kustannuksista.

Lisäksi mitkä oppimateriaalit kunta hankkisi, kun koulut tekevät vaikka oppikirjoista itsenäiset päätökset. Saisiko vanhemmat päättää mitkä kirjat vai olisiko se kunnan virkamiehen päätös? Mitä jos vanhemmat ei hyväksyisi juuri niitä kirjoja tai vaatisivat opeoppaat, dvd:t ja kaiken muun mahdollisen? Pitäisikö kunnan kustantaa myös teknisen työn ja tekstiilityön materiaalit tai mahdolliset musiikinopiskeluun tarvittavat instrumentit?

Tiedän, että tahallani venytin tuota materiaaliasiaa edellisessä kappaleessa, mutta opetushallituksen ohje on selkeä.

Mun mielestä meillä saisi olla paljon vapaammin koululaitos järjestetty ja esimerkiksi yksityisten koulujen perustaminen ja ylläpitäminen pitäisi olla huomattavasti nykyistä helpompaa. Nykyäänhän käytännössä sen pitää perustua joko uskonnolliselle taustalle tai johonkin tiettyyn kasvatusopilliseen haaraan. Miksei voisi perustaa maksullista koulua, jossa vaan taataan pienet luokkakoot ja hemmetin hyvät resurssit + vaikka koulun jälkeistä monipuolista kerhotoimintaa/yrittäjyyskasvatusta/opintomatkoja/urheiluseura tm. ja ottaa siitä kunnon lukukausimaksut?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Kyllä, kotona voi käydä koulua ja olla koulun oppilas, juuri esim sairauden takia. Tai jos on määräaikaisesti erotettu. Koulu vastaa, vaikka on se kyllä työlästä opettajalle ja oppilaalle.

Koulukirjoista: tarkoitin oppilaan oppikirjoja, samat mitä muutkin saavat. Siinä on mun mielestä kohtuuden raja. Siis ei kuunteluita, opeoppaita, nettitehtävien käyttöoikeuksia ym. työkaluja.

Käyttäjän petterihiienkoski kuva
Petteri Hiienkoski

Erittäin tärkeä pointti, blogistilla! Varsin todennäköisesti kotiopetus tulee vähivuosina lisääntymään, koska entistä useammat vanhemmat havahtuvat siihen ideologiseen hölynpölyyn ja moraalittomuuteen, jota peruskoulussa lapsille yhä räikeämmin tuputetaan.

Toimituksen poiminnat