Aleksi Hernesniemi

Itsenäisyysjulistuksen unohdettu merkitys

  • Itsenäisyysjulistuksen unohdettu merkitys

Kautta aikojen ovat suomalaiset olleet vieraiden valtakuntien alaisuudessa. Milloin ruotsalainen, milloin venäläinen hallitsija on pannut kansan verolle ja säädellyt Suomen kansan sisäisiä asioita. Tätä jatkui vuosisatoja, mutta siitä huolimatta suomalaisten toivo vapaudesta ei kadonnut. Historiassa on lukuisia kohtia, joissa suomalaiset – Jaakko Ilkka, Sprengtporten, jääkäriliike j.n.e. – ovat nousseet avoimeen kapinaan hallitsijaa vastaan.

Vuonna 1917 Lokakuun vallankumouksessa Venäjän väliaikainen hallitus kumottiin ja valtaan nousivat Leninin johtamat sosialistit. Tämä oli viimeinen niitti suomalaisille, minkä johdosta itsenäisyys nähtiin ainoana vaihtoehtona kansakunnan tulevaisuudelle. Suomen eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta 1917 Svinhufvudin senaatin antaman esityksen Suomen itsenäistymisestä. Julistuksessa todettiin muun muassa (tummennukset omia):

 

Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana.

[…]

Suomen kansa uskoo, että vapaa Venäjän kansa ja sen perustava kansalliskokous eivät tahdo estää Suomen pyrkimystä astua vapaiden ja riippumattomien kansojen joukkoon. Ja Suomen kansa rohkenee samalla toivoa maailman muiden kansojen tunnustavan, että Suomen kansa riippumattomana ja vapaana parhaiten voi työskennellä sen tehtävän toteuttamiseksi, jonka suorittamiselle se toivoo ansaitsevansa itsenäisen sijan maailman sivistyskansojen joukossa.

 

Itsenäisyysjulistuksessa peräänkuulutetaan vapautta juuri siitä syystä, että suomalaisten vapauksia oli rajoitettu jo vuosisatoja. Suomalaiset muistivat, kuinka Klaus Fleming aikoinaan pystytti linnaleirejä, jotka rasittivat Suomen talonpoikaisväestöä. 1700-luvulla Anders Chydenius vastusti Pohjanmaata näivettäviä purjehdusoikeuksia ynnä muita kieltoja. Suomalaisilla oli myös tuoreessa muistissa Venäjän tsaarin itsevaltaiset otteet ja kansalaisoikeuksien polkeminen. Vuonna 1899 valveutuneet ylioppilaat olivat keränneet yli puoli miljoonaa nimeä adressiin, jossa vastustettiin tsaarin sortotoimia. Kun Suomi vihdoin itsenäistyi, alkoi hidas, mutta vääjäämätön kehitys kohti sivistysvaltiota, jossa yksilönvapaudet laajenivat ja kaupankäynti vapautui.

Unelma vapaasta ja riippumattomasta kansasta joutui heti vaikeuksiin, sillä vuonna 1918 sosialidemokraattien ja kommunistien muodostama Kansanvaltuuskunta halusi tuoda tilalle oman hallintonsa. Neuvosto-Venäjä tuki sosialidemokraattien ja kommunistien johtamaa vallankumousta. Vallankumouksellisessa julistuksessa todettiin muun muassa seuraavaa (tummennukset omia):

 

Me olemme sosialidemokraatteja. Tiedätte siis, mikä on toimintaohjelmamme. Se on sosialistinen ohjelma.

Me uskomme, että Suomen työväki voittaa vihollisensa nykyisessä vallankumoustaistelussa, olkootpa sitten vielä edessä olevat ottelut kuinka vaikeita tahansa.

[…]

- - mutta millä alalla kansan yhteinen hätä jo selvästi vaatii suurten riistäjäin tuotantolaitostenkin ottamista yhteiskunnan haltuun, väistyköön heidän omistusoikeutensa.

Tällä tavoin on päivä päivältä, viikko viikolta astuttava herkeämättä eteenpäin sosialistisen kumouksen tietä.

 

Sosialidemokraattien vallankumoustaisteluun yllyttävä ohjelma oli siis selvä hyökkäys itsenäisyysjulistuksessa turvattua vapautta (eritoten omaisuudensuojaa) vastaan. Kapina saatiin kuitenkin tukahdutettua toukokuuhun 1918 mennessä. Jälkiviisaina voidaan toki miettiä, millainen kohtalo suomalaisilla olisi ollut, mikäli ”sosialistinen onnela” olisi saatu Suomeen.

Kehittyvä yhteiskunta sai ensimmäisen perustuslakinsa seuraavana vuonna. Valtionhoitaja Mannerheim hyväksyi 17.7.1919 hallitusmuodon, johon kirjattiin muun muassa yhdenvertaisuus (5 §), omaisuudensuoja (6 §), liikkumisvapaus (7 §), uskonnonvapaus (8 §), sananvapaus (10 §), painovapaus (10 §), kokoontumisvapaus (10 §), yhdistymisvapaus (10 §), kotirauha (11 §), viestintäsalaisuus (12 §), aatelisarvojen kieltäminen (15 §) ja oikeus kotiopetukseen (82 §). Vielä parikymmentä vuotta aiemmin maassa hallitsivat säädyt, joten kehitys oli huimaa.

Seuraavan kerran sosialismin ilosanomaa yritettiin tarjota talvisodassa vuonna 1939, mutta se torjuttiin. Suomen kansa oli valmis puolustamaan vapauksiaan. Kaatuneet soturit maksoivat kovimman hinnan – elämänsä – sen vuoksi, että me suomalaiset saisimme elää vapaina omassa maassamme. Neuvostoliitossa näitä arvoja ei niinkään kunnioitettu. Sosialismia kritisoivat saivat nopeasti tuntea nahoissaan, mitä sananvapaus merkitsee punalippujen alla. Myös se, että kansallissosialistien liikehdintä saatiin torjuttua 1930-luvulla, oli vain esimerkki suomalaisten halusta elää vapaana diktatuurista ja valtiovallan paisumisesta.

Mikä on nykytilanne? Vaikka yksilönvapaudet ja kauppa ovatkin kehittyneet vuosikymmenten aikana, kokonaisuudessaan tilanne on kuitenkin huolestuttava. Nyky-Suomessa ollaan ajauduttu kauas itsenäisyysjulistuksen sanomasta.

Ei Suomen itsenäisyysjulistusta sen vuoksi annettu, että entisten sortajien tilalle nostettaisiin uusi sortaja. Itsenäisyysjulistuksessa ei lue, että valtion pitää viedä puolet palkasta. Ei siellä myöskään ole mainintaa siitä, että taloutta tulee kahlita byrokratialla ensin kotimaassa ja sitten EU:ssa. Päinvastoin: eihän tällainen kansa ole enää vapaa ja riippumaton, vaan sidottu poliitikkojen mielihaluihin, korruptioon ja virkamiesvaltaan.

Tämä on huolestuttavaa siksi, että itsenäisyysjulistukseen nojaa yhteiskuntamme perusta. Siinä annettiin julkisesti ilmi, millainen yhteiskuntajärjestys maahan haluttiin. Jos valtion perustajat olisivat halunneet luoda Suomesta sosialistisen ja totalitaristisen maan, he olisivat sen varmasti kirjanneet tähän perustavaan asiakirjaan. Mutta he eivät tehneet sitä. Suomen itsenäisyysjulistuksen tarkoituksena oli turvata meidän vapauksiamme, eikä alkaa rajoittamaan niitä.

Vuosi 2017 on juhlavuosi. Silloin itsenäisyysjulistuksen hyväksymisestä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Jokaisen suomalaisen olisi syytä lukea tuo julistus läpi ja miettiä tykönänsä, mitä vapaus merkitsee.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat